Törmään usein kysymykseen: onko Ulvilassa turvallista. – On, totta kai. Ainakin minun mielestäni. Minun tuntemukseni ei kuitenkaan ole koko totuus.
Suomi on turvallinen maa ja kansainvälisissä arvioinneissa olemme säännöllisesti viiden parhaan joukossa. Luottamus viranomaisiin on huippuluokkaa, liikenne turvallista, korruptio hyvin vähäistä, meillä on vähän rikollisuutta ja yritykset saavat täällä nauttia turvallisemmasta ja vakaammasta toimintaympäristöstä kuin muualla.
On tärkeää hahmottaa, millaisesta turvallisuudesta kulloinkin puhumme. Viranomaisnäkökulmassa turvallisuudella tarkoitetaan usein sitä, että rikoksen, häiriön tai onnettomuuden sattuessa yhteiskunnalla on kyky vastata siihen nopeasti, turvata väestö akuutilta vaaralta ja estää lisävahinkojen syntyminen.
Kansalaisnäkökulmasta turvallisuus on taas ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta – sitä että erilaisten uhkien pelko ei estä meitä nauttimasta oikeuksistamme ja vapauksistamme, sekä sitä, että rikos, häiriö tai onnettomuus ei tapahdu, tai osu omalle kohdalle. Turvallisuuden tunnetta ei voi irrottaa turvallisuudesta, tunne on monella tavoin jopa tärkeämpi ja hallitsevampi.
Turvallisuuden tunne ei seuraa faktoja, vaan vaihtelee voimakkaasti erilaisten maailman muutosten ja arkea koskettavien ilmiöiden noustessa esiin. Erot voivat olla varsin merkittäviä myös eri ikäryhmien välillä. Iltapäivälehtien otsikoita lukiessa on joskus vaikeaa uskoa, että useimmilla mittareilla meillä on asiat paremmin kuin koskaan.
Kunnissa turvallisuussuunnittelun tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja, sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Tässä työssä keskeinen työkalu on paikallinen turvallisuussuunnitelma, joka voidaan tehdä myös kyläkohtaisesti.
Sen laatii kunnan virkamiesjohto poliisin ja pelastuslaitoksen sekä paikallisten yhteisöjen, kuten elinkeinoelämän, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Turvallisuussuunnitelma on kuvaus tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla parannetaan alueella asuvien ihmisten ja alueen turvallisuutta. Suunnitelmaan kootaan hankkeet ja ohjelmat, joita viedään eteenpäin seuraavien vuosien aikana.
Suunnittelua tehdään yhteistyössä ja tavoitteena on, että valtuusto käsittelee turvallisuussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Tällöin turvallisuus tule luontevaksi osaksi kunnan toimintastrategiaa ja johtamista. Merkittävä osa kunnan toiminnasta vaikuttaa myös turvallisuuteen. Näitä ovat esimerkiksi maankäytön suunnittelu, sosiaali- ja terveystoimi, tekninen toimi, päivähoito, nuorisotoimi, opetus- ja kulttuuritoimi.
Tilastojen valossa Ulvila on varsin turvallinen, mutta millaisena kaupunkilaiset tilanteen kokevat?
Jotta turvallisuussuunnitelma vastaisi tarkoitustaan, ja kokonaiskuva turvallisuustilanteesta olisi mahdollisimman kattava, olisi tärkeää saada työhön mukaan myös nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot tietenkään unohtamatta tavallisia elinympäristönsä turvallisuudesta kiinnostuneita ulvilalaisia.
Yhteiskunnan turvallisuus on varsin moniulotteinen asia ja siihen vaikuttavia päätöksiä tehdään yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja sektoreilla. Kunta tekee osana omaa toimintaansa päätöksiä, joilla on suuri vaikutus turvallisuuteen nyt ja tulevaisuudessa.
Itse asiassa moniin turvallisuutta parantaviin asioihin voidaan vaikuttaa jo varsin pienillä ja yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Tehdään Ulvilasta Satakunnan turvallisin kunta.
Anne Holmlund, valtuuston puheenjohtaja