Kuntavaalit ovat siirtymässä kahdella kuukaudella huolestuttavan epidemiatilanteen takia. Siirto tuskin aiheuttaa demokratian kriisiä vaikka se epätavanomaista onkin. Perinteisesti vaalien alla yleinen huolenaihe on äänestysaktiivisuuden jatkuva lasku. Vuoden 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli Ulvilassa 60, pudotusta oli 2,3 %-yksikköä edellisistä kuntavaaleista.
On toivottavaa, että ihmiset koronasta huolimatta uskaltavat käydä vaaliuurnilla. Se edellyttää kunnilta kykyä järjestää äänestäminen turvallisesti ja siten, että kaikkien demokraattiset oikeudet toteutuvat mahdollisimman tasavertaisesti.
Jokaisen kunnan tulisi myös vaalien välillä luoda toimivat puitteet kuntalaisten kuulemiselle ja saada mahdollisimman moni mukaan kaupungin kehittämiseen ja toimintojen ideointiin. Kaikki viisaus ei suinkaan asu poliitikoissa ja virkamiehissä.
Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää monella tavalla, kuten järjestämällä kuntalaiskyselyitä, keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja, sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä niiden käyttäjien kanssa. Kunta voi myös tukea asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Erikseen kuntalakiin kirjattuja vaikuttamistoimielimiä ovat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.
Kuntalaisten osallistaminen oman asuinalueen, kyläyhteisön ja kotikaupungin kehittämiseen ei ole uusi idea. Edustuksellista demokratiaa täydentämään on erityisesti 1990-luvulta lähtien kehitetty suoran osallistumisen käytäntöjä, joiden kautta kuntalaiset voivat suoremmin vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Yhteinen suunnittelu ja toteutus on hyvä tapa lisätä yhteisöllisyyttä sekä madaltaa keinotekoisia raja-aitoja eri toimijoiden välillä.
Hyvä esimerkki on vuosina 1991-1992 toteutettu Ulvilan vapaa-aikasuunnitelma, jonka valmistelu käynnistettiin yhteistyönä Jyväskylän yliopiston liikuntarakentamisen tutkimuskeskuksen kanssa. Työ tehtiin luottamushenkilöiden, virkamiesten ja asukkaiden yhteistyönä. Ulvila oli jaettu kuuteen alueeseen, jotta saatiin mahdollisimman laaja kattavuus. Yli vuoden kestänyt projekti oli pituudestaan huolimatta hyvin onnistunut ja innostava. Tuloksena oli laaja yhteissuunnittelumenetelmällä työstetty kokonaisuus, johon kaikilla ulvilalaisilla oli mahdollisuus osallistua.
Paperipinojen lisäksi tuloksena oli yhdessä työstettyjä asukaslähtöisiä tavoitteita ja suunnitelmia sekä suuria ja pieniä ongelmakohtia, joille määriteltiin ratkaisu, vastuutaho ja aikataulu.
Tuore esimerkki osallistavasta valmistelusta on lopuvuodesta käynnistynyt Ulvilan brändityö, jossa kutsuttiin kaikki ulvilalaiset mukaan ’ulvinauteiksi’ ja muotoilemaan tulevaisuuden Ulvilaa. Oli ilo huomata, että brändikyselyyn vastasi kolmen viikon aikana peräti 1300 kuntalaista. Lapsia, nuoria ja aikuisia.
Kaipaan Ulvilan viestintään myös uudenlaista keinoja ja aktiivista otetta. Ennakoivat ajankohtaisiin teemoihin liittyvät informaatio- ja keskustelutilaisuudet, joihin voi osallistua myös sähköisesti, luovat päättäjille, virkamiehille, asukkaille ja myös yrityksille ja järjestöille hyvät mahdollisuudet hedelmälliseen vuorovaikutukseen ja sopivat modernin kaupungin imagoon ja toimintatapaan. Hyvistä ja ajankohtaisista teemoista tuskin on pulaa. Aloitetaan vaikka turvallisuudesta.
Anne Holmlund, valtuuston puheenjohtaja