Perhetaustaa ja välähdyksiä lapsuudesta
Isäni Ilmari Holmlund oli perusporilainen viikkarin kasvatti ja äitini Elli o.s. Sundell puolestaan kotoisin Luvialta Mikolan kylästä. Vanhempani tutustuivat sota-aikana Kouvolassa, josta alkoi elämänmittainen yhteinen taival.
Perheen esikoinen veljeni Ilkka syntyi kymmenen vuoden odotuksen jälkeen vuonna 1955. Minä puolestani synnyin yhdeksän vuotta myöhemmin 18.4.1964 Rauman aluesairaalassa, tosin kirjojen mukaan syntymäpaikkani on Pori. Horoskooppifanaatikoille kerrottakoon, että olen tyypillinen oinas ja nouseva leijonakin taitaa osua melko nappiin.
Olin kaksivuotias, kun muutimme lapsuudenkotiini Porin Vähälinnankatu 21:een. Suuri puutalo oli säästynyt Porin pommituksilta ja värikkään historian myötä taloon oli jäänyt asumaan myös muutama kummitus. Myöhemmin talossa toimi mm. tilausravintola Ilmarinhovi.
Lapsena olin vilkas ja äärettömän jääräpäinen. Mukavimpia muistoja ovat lapsuuden kesät, jotka vietimme perheen kesämökillä Kokemäellä Sääksjärven rannalla. Isä oli kova kalamies ja lukuisia kertoja kävin isäni kanssa kalassa. Hän ei sen sijaan ollut kovin ahkera veneen huoltaja, ja erityisen makeat naurut saimme kun pahanpuoleisesti vuotanut puupaattimme upposi viiden metrin päässä rannasta.
Isä opetti minut laskemaan kolikoita, kun olin neljävuotias. Siihen aikaan liikkeiden kassat laskettiin kotona ja minun ”kunniatehtäväkseni” lankesi kolikoiden laskeminen. Olin äärettömän ylpeä siitä, että isä ei edes tarkistanut laskemiani rahoja! Jouluapulaisena muistan olleeni aina siitä lähtien, kun nenänpääni näkyi myyntitiskin yli.
Koulussa olin hyvä oppilas, mutta vilkas ja auttamaton myöhästelijä. Pidin sekä matematiikasta että kielistä ja ruotsin ja englannin ohella luinkin saksaa ja ranskaa. Omatoimisesti opiskelin myös turistiespanjaa.
Kirjoitin ylioppilaaksi Porin Lyseosta 1983 ja kirjoitusten jälkeen olin muutaman vuoden töissä Kauppahuone Holmlundilla. Vuonna 1985 aloitin opinnot Porin kauppaoppilaitoksella ja ylioppilasmerkonomiksi valmistuin 1987.
Tulevan aviomieheni Jarmo Peltomaan tapasin Köyliön Lallintalolla ”Lalliksella” vuonna 1980. Yhteisen oman kodin löysimme mieheni kotikunnasta Ulvilasta, jonne muutimme 1986. Koska olimme molemmat eläinrakkaita, perheeseemme adoptoitiin myös pieni karvakuono berninpaimenkoira Roni. Jarmon kanssa pitkän yhteisen taipaleemme päätimme sinetöidä avioliitolla 1991.
Vanhempani olivat hyvin aktiivisia kansainvälisessä toiminnassa ja kuuluivat lukuisiin ystävyysseuroihin. Nuoruusvuosinani muistan meillä vierailleen satoja ulkomaisia vieraita. Myös Porin kaupungin kansainväliset vieraat olivat aina tervetulleita kotiimme. Kotini ilmapiiri on aina ollut suvaitsevainen ja lämmin. Ihmiset otettiin vastaan ihmisinä ihonväriin, uskontoon tai puoluekantaan katsomatta. Perheemme sosiaalinen elämä oli muutoinkin vilkas ja vuosien varrelta on kertynyt paljon ystäviä, tuttavia ja kaiketi muutama uskollinen vihamieskin.
Yritystaustaa
Jo isäni isovanhemmat Johan Henrik ja Amanda Holmlund harjoittivat leipomotoimintaa Ulvilan Kaasmarkussa. Sittemmin leipuriperinteitä Porissa jatkoivat isovanhempani Sulho ja Lempi Holmlund. Heidän jälkeensä toiminta siirtyi isälleni Ilmarille, joka hoiti lisäksi viittä myymäläyksikköä. 1980-luvulla isä jättäytyi syrjään liike-elämästä ja siirtyi harjoittamaan vuokraus- ja sijoitustoimintaa. Minä ja veljeni lähdimme toimintaan mukaan 1983.
Puolisoni Jarmo Peltomaa on toiminut maalaamoalan yrittäjänä vuodesta 1982. Rautarakenteiden maalauksesta alkanut toiminta muuttui uuden teollisuushallin rakentamisen myötä 1985 raskaan kuljetuskaluston maalaamoksi. Vuonna 2000 toimintaa laajennettiin, ja teollisuustilat saneerattiin henkilöautojen kolarikorjausmaalaamotoimintaan soveltuviksi. Yritys työllistää neljä työntekijää.
Poliittista taustaa
Politiikka ja yhteiskunnalliset asiat ovat aina olleet tärkeä osa elämääni. Olin neljävuotiaana yhteisessä vaalikuvassa isän kanssa. En tiedä oliko kuvan ansiota, mutta isäni tuli tuolloin valituksi Porin kaupunginvaltuustoon, jossa hän ehti vaikuttaa 28 vuotta. Lehtiotsikoissa kysyttiinkin ”Veikö Anne isän valtuustoon?” Seitsemät kunnallisvaalit värittivät perheemme elämää ja lisäksi isä pyrki eduskuntaan vuonna 1983. Kotona vaalit olivat aina luonnollinen osa elämää; sloganeita sorvattiin yhdessä, naureskeltiin pähkähulluille ideoille ja jännitettiin vatsa kuralla tuloksia vaaliyönä. Kun muut ikäiseni leikkasivat paperinukkeja, minä seurasin vaalitenttejä! Erityisen mielenkiintoista aikaa oli 70 ja 80-lukujen vaihde, jolloin isäni toimi SYP:n (Suomen Yksityisyrittäjien Puoluejärjestö) puoluejohtajana. 15-vuotiaana tyttösenä matkustin isän mukana vaalitentteihin Helsinkiin. SYP:n kuivuttua kokoon isä siirtyi Kokoomuksen riveihin. Pitkän ja värikkään poliittisen uransa isä päätti vuonna 1996 ja samana vuonna ”sukupolvenvaihdoksessa” Porin valtuustoon nousi veljeni Ilkka.
Muutettuani Ulvilaan lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan ja vuoden 1988 vaaleissa nousin ääniharavana Ulvilan valtuustoon. Tällä hetkellä toimin Ulvilan valtuustossa viidettä kautta. Kunnallispolitiikka on ollut tavattoman antoisaa ja olen toiminut kuntapäättäjänä hyvin monissa erilaisissa tehtävissä. Laajempaa kuntaperspektiiviä olen saanut luottamustehtävässäni Suomen Kuntaliiton hallituksessa. Satakunnan tulevaisuus on aina ollut minulle sydämenasia ja olen puhunut maakunnallisen yhteistyön puolesta koko poliittisen urani ajan.
Lähdin ensimmäistä kertaa ehdolle eduskuntaan vuoden 1999 vaaleissa. Asetin tuolloin tavoitteekseni nousta kolmen parhaan joukkoon ja sen myös saavutin. Kolmas sija ei kuitenkaan oikeuttanut eduskuntapaikkaan, vaikka jäinkin harmittavan hilkulle vajaan kolmensadan äänen verran. Isän äkillinen kuolema kesken kiireisimmän vaalityön oli minulle raskas isku. Menetin paitsi isän, myös ihmisen, joka koko poliittisen urani oli ollut minulle paras henkinen tuki.
Olin ehtinyt toimia vasta vuoden uudessa haastavassa tehtävässäni Ulvilan valtuuston puheenjohtajana, kun sain tiedon Olli-Pekka Heinosen siirtymisestä Ylen tehtäviin. Kansanedustajan työni aloitin 4.2.2002. Kevään 2003 eduskuntavaaleissa sain satakuntalaisilta valtuutuksen jatkaa työtäni kansanedustajana.
Työ eduskunnassa vei minut nopeasti mukanaan. Kansanedustajana ehdin työskennellä mm. ympäristövaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä lakivaliokunnassa. Yrittäjätaustani vuoksi jäsenyys työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa tuntui luontevalta. Istuin valiokunnassa vuodesta 2002 vuoteen 2007, toimien osan ajasta myös varapuheenjohtajana.
Vuoden 2007 maalisvaalit olivat mielenkiintoiset. Gallupit ja ennusteet muuttuivat nopeasti viime metreille saakka. Kenttäväen kova työ palkittiin, kun oppositiossa ollut Kokoomus nousi vaalien voittajaksi ja eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Hallitusneuvottelut käynnistettiin heti vaalien jälkeen Matti Vanhasen johdolla. Työni uuden hallituksen sisäasiainministerinä aloitin 19.4.2007.